Kaverin houkuttelemana tosiaan lähdettiin ratsastamaan, itse en ole ollut hevosen selässä lähes vuoteen (muutamia tapauksia poislukien), ja ajattelinkin että paikat saattaisivat hieman kipeytyä. Sitä en kuitenkaan odottanut, että kaksi kierrosta kevenneltyäni alkulämmittelyjä molempiin pohkeisiin iskisi ihan uskomaton kipu, joka tekisi keventämisestä lähes mahdotonta. Yritin aina välillä ravistella jalkoja, ja venytelläkin niitä, mutta varsinkin oikeaan pohkeeseen nämä helpotusyritykset vain pahensivat asiaa - yhdessä vaiheessa kipu muistutti kuin suonenvetoa, ja voitte vaan kuvitella pystyinkö keskittymään itse ratsastukseen juuri yhtään. Kun tunti (viimein!) loppui, ja tulin alas hevosen selästä, oikean jalan jalkateräni oli aivan tunnoton - mitä ihmettä!
Seuraavana yönä en sitten saanut nukuttua, kun pohje oli kuin tulessa. Eikä siinä aamulla sitten muu auttanut, kuin lähteä pyöräilemään opiskelijaterveydenhuoltoon! Tuskaisen matkan jälkeen terkkaritädit tutkivat pohkeen, ja saivat varattua minulle ajan kahden tunnin päähän lääkärille. Lääkäriltä viimein päästyäni tulos oli, että joko hermo on puristuksissa, tai sitten lihakset ovat jotenkin ottaneet iskua - ja ensi viikkoon asti kestävä sairasloma!
En tietenkään voinut välttyä ajattelemasta eilen, että miten kummassa tulen oikein kestämään intin rasitukset, jos pohkeeni krakaa jo näin pienestä asiasta. Tietysti pääkopassa kaikuvat myös poikaystävän pelottelut, että kyseessä voisi olla jotain vakavampaakin. Hänellä kun oli samanlaisia oireita oman inttinsä aikana, eikä palvelus ihan nappiin sitten mennytkään..
No, toivotaan kuitenkin että pohje olisi kunnossa ensi viikolla, jotta pääsisin töihin ja liikkumaan! En kestä tätä paikallaanoloa enää sekuntiakaan..
1 kommentti:
Jaha, olin sitten estänyt kommentoinnin tähän! Oppia ikä kaikki. :D
Lähetä kommentti