Joulusta selvitty

On se kai uskottava, että joulu on taas ohi! Itse aattokin hujahti aivan silmänräpäyksessä, kun oli niin monta paikkaa kierrettävänä..

Enää olisi uusi vuosi tässä odoteltavana, jonka jälkeen ajattelin aloittaa "Inttikuntoon 2011" -projektin. Toive onneksi täyttyi, ja joululahjaksi saan ensi vuonna avustusta porukoilta salikorttiin, sekä uudet lenkkarit, kunhan tarjonta kevättä kohden paranee. Myöskin mukavan pehmoiset, fleecellä vuoratut Niken collarit jo odottavat kaapissa liikkeelle lähtöä! Olen collarifriikki, ja kaapista löytyy yhdet jos toisetkin puhkikulutetut, haalistuneet collarit - eli uudet todellakin tulivat tarpeeseen.

Huomenna (tai no oikeastaan tänään) alkavat alennusmyynnit, ja sinnehän on tietysti lähdettävä - vaikka tämä opiskelijabudjetti ei edelleenkään kauheasti anna periksi. Melkein voin taata, että mukaan tarttuu taas ainakin yksi huppari, joita minulle tuntuu kummallisesti aina siunaantuvan.. Myö uusi pipo pitäisi ostaa, kun luottopipo alkaa nukkaantua sen verran. Plus ne heräteostokset sitten myös..

Kohta pystyy jo laskemaan seuraavan saapumiserän siviiliaamut kahden käden sormin! Kyllä se aika vaan vierähtää.. Vuosi sitten oltiin melkein itkun partaalla, kun poikaystävä lähti varusmiespalvelustaan suorittamaan - nyt taas omaa lähtöä odottaa melkein kuin kuuta nousevaa. Saa nähdä mitkä on fiilikset vuoden päästä, kun omat siviiliaamut pystyy laskemaan kahdella kädellä...

Mielenkiintoisimmat koulutushaarat

Vertaillessani eri vaihtoehtoja, missä haluaisin suorittaa asepalvelukseni, tiesin heti aluksi että tahdoin saada sotilaspoliisikoulutuksen - ihan jo tulevaisuuden kannalta, mutta se myös tuntuu olevan ehdottomasti mielenkiintoisin koulutushaara, mitä Puolustusvoimilta löytyy. Jotkut paikat pystyin jo tämän perusteella jättämään ulos laskuista, koska jokaiseen varuskuntaan ei naisia oteta sotilaspoliiseiksi. Lähin varuskunta kotipaikkakunnaltani on Tikkakosken Ilmasotakoulu, mutta poikaystäväni palveltua siellä spollena miehistössä (+ moni muu ystäväni, osa myös varusmiesjohtajina), päätin ettei ko. paikka ole se minne itse haluan - haluan saada vuodesta mahdollisimman paljon irti, ja uskon monella muulla varuskunnalla olevan paremmat mahdollisuudet tarjota minulle kaipaamaani.

 Sotilaspoliisien koulutushaaratunnus

Tutkittuani asioita vielä enemmän, törmäsin sotakoiranohjaajiin, joita koulutetaan Niinisalossa ja Kajaanissa. Koirat ovat aina olleet lähellä sydäntäni, ja elättelenkin toivoa, että joku päivä pääsisin toimimaan koirapoliisina. Tästä syttyi innostus Niinisaloon, joka on aavistuksen lähempänä kuin Kajaani, sekä se, että Niinisalon sotakoiranohjaajat kuulemma painottavat sotilaspoliisikoulutukseen enemmän kuin Kajaanin. Mikäpä olisikaan parempi tapa viettää vuotta armeijan vihreissä, kuin tekemällä sellaista hommaa, johon oikeasti löytyy motivaatiota ja kipinä kehittyä koko ajan?

 Sotakoiranohjaajien koulutushaaratunnus

Sotilaspoliisi / sotakoiranohjaaja koulutuksen lisäksi minulle on ollut hyvin selvää, että tahdon ehdottomasti johtajakoulutuksen. Suurin syy siihen todennäköisesti on se, että vuoden palvelus sopii parhaiten suunnitelmiini - ja jotenkin sitä ajattelee, että kun kerran sinne inttiin kerran lähdetään, niin lähdetään sitten myös kunnolla! Erityisesti sotakoiranohjaajaksi on kuitenkin hyvin vaikea päästä, saati saamaan johtajakoulutusta, mutta ainahan sitä kuitenkin kannattaa yrittää. Sotilaspoliisipuolellekin saan nostaa kuntoani nykyisestä ihan kiitettävästi, mutta onpahan ainakin hyvät motivaattorit lenkille lähtöön!

Tässä siis hieman toiveistani palvelusajalle, katsotaan miten käy - loppupeleissä sitä kuitenkin on vain tehtävä niin kuin PV sanoo, toivotaan kuitenkin parasta.